Kullan myynti ja verotus

Hyvä uutinen useimmille: omien korujen myynti on tavallisesti verovapaata. Tällä sivulla käydään läpi, milloin veroa maksetaan, miten voitto lasketaan ja miten perintö- ja sijoituskulta eroavat tavallisista koruista.

Pääsääntö: korujen myyntivoitot ovat verovapaita 5 000 euroon asti

Omat, kotona käytetyt kultakorut — sormukset, ketjut, rannekorut ja vastaavat — lasketaan verotuksessa tavanomaiseksi koti-irtaimistoksi. Niiden myynnistä saadut voitot ovat verovapaita siltä osin kuin ne ovat yhteensä enintään 5 000 euroa vuodessa (tuloverolaki 48 §). Raja on henkilökohtainen: kunkin perheenjäsenen omistaman irtaimiston myyntivoitot lasketaan erikseen.

Käytännössä tämä tarkoittaa, että oman kotitalouden vanhojen korujen myynti — esimerkiksi muutama sormus ja rikkinäinen ketju — ei aiheuta veroseuraamuksia eikä sitä tarvitse edes ilmoittaa veroilmoituksella.

Jos vuoden myyntihintasi jäävät yhteensä alle 5 000 euroon, myynti on varmasti verovapaa, vaikka et tietäisi hankintahintaa. Muussa tapauksessa sekä hankinta- että myyntihinta pitää pystyä selvittämään luotettavasti, joten säilytä kuitit ja tositteet.

Huomaa kuitenkin rajaus: verovapaus koskee tavanomaista koti-irtaimistoa. Erityisen arvokkaat yksittäiset esineet — esimerkiksi arvokkaat taide-esineet tai sijoitusmielessä hankittu omaisuus — eivät välttämättä kuulu sen piiriin. Jos myyt poikkeuksellisen arvokasta esineistöä, varmista kohtelu Verohallinnolta.

Lisäksi: pienten luovutusten sääntö

Jos verovuonna myymäsi omaisuuden myyntihinnat ovat yhteensä enintään 1 000 euroa, luovutusvoitot ovat verovapaita omaisuuslajista riippumatta — myös sijoituskullan osalta. Summaan ei lasketa tavanomaisen koti-irtaimiston myyntejä eikä muita erikseen verovapaiksi säädettyjä luovutuksia (tuloverolaki 48 § 6 mom.). Jos 1 000 euron raja ylittyy, myyntivoitto lasketaan normaalisti koko myynnistä.

Miten mahdollinen voitto lasketaan?

Jos verovapaan rajan ylität, veronalainen luovutusvoitto lasketaan näin:

Voitto = myyntihinta − hankintameno − myyntikulut

Vaihtoehtoisesti, tai jos et tiedä alkuperäistä hankintahintaa (esim. vuosikymmeniä vanha koru), voit käyttää hankintameno-olettamaa:

20 % myyntihinnasta, jos olet omistanut esineen alle 10 vuotta
40 % myyntihinnasta, jos olet omistanut esineen vähintään 10 vuotta

Käytössä on se vaihtoehto, joka on suurempi: hankintameno-olettama tai todellinen hankintameno ja myyntikulut yhteensä. Olettama korvaa nämä kulut eikä ole lisä niiden päälle. Perintönä saadun omaisuuden omistusaika lasketaan perittävän kuolemasta, ja lahjana saadun omaisuuden omistusaika lasketaan lahjan saamisesta (ei lahjoittajan omistusajasta).

Veronalainen voitto on pääomatuloa, jonka veroprosentti on 30 % (ja 34 % siltä osin kuin pääomatulot ylittävät 30 000 euroa vuodessa).

Perintökulta ja lahjaksi saatu kulta

Perintönä tai lahjana saadun kullan hankintamenona käytetään perintö- tai lahjaverotuksessa käytettyä verotusarvoa. Jos myyt korut tätä arvoa korkeammalla hinnalla, erotus on luovutusvoittoa. Poikkeus: jos myyt lahjaksi saadun omaisuuden ennen kuin vuosi on kulunut lahjoituksesta, hankintamenona käytetään lahjanantajan hankintamenoa (tuloverolaki 47 §). Koti-irtaimiston 5 000 euron verovapauden ehtona on, että myyty esine on tavanomaista koti-irtaimistoa, joka on ollut sinun tai perheesi käytössä. Perittyjen korujen kohdalla tilanne kannattaa varmistaa Verohallinnolta. Jos kulta myydään ennen perinnönjakoa, myyntivoitto luetaan jakamattoman kuolinpesän tuloksi, ja mahdollinen vero määrätään kuolinpesälle eikä perillisille. Ennen myyntiä kannattaa myös tarkistaa, onko kyseessä design-koru, jonka arvo ehjänä ylittää romukulta-arvon — lue lisää kullan myynnin oppaasta.

Sijoituskulta on eri asia

Sijoitustarkoituksessa hankitut kultaharkot ja muu sijoitusomaisuus eivät ole tavanomaista koti-irtaimistoa, joten niiden myyntivoitto on veronalaista pääomatuloa ensimmäisestä eurosta alkaen (pienten luovutusten 1 000 euron sääntöä lukuun ottamatta). Voiton laskennassa voi käyttää hankintameno-olettamaa samoin kuin muussakin omaisuudessa.

Arvonlisäverotus on oma asiansa: sijoituskullan ostaminen yksityishenkilönä on arvonlisäverotonta (AVL 43 a §), kun kulta täyttää sijoituskullan määritelmän. Sen täyttävät vähintään 995 tuhannesosan pitoiset kultaharkot ja -levyt, joiden paino on hyväksytty kultamarkkinoilla, sekä tietyt ehdot täyttävät kultakolikot (vähintään 900 tuhannesosan pitoinen, lyöty vuoden 1800 jälkeen, alkuperämaassa laillinen maksuväline tai se on ollut sitä, ja tavanomainen myyntihinta enintään 80 prosenttia kullan käypää markkina-arvoa suurempi).

Ilmoittaminen verottajalle

✓ Verovapaat koti-irtaimiston myynnit (voitot enintään 5 000 €/v): ei ilmoitusvelvollisuutta.
! Veronalaiset voitot: ilmoita OmaVerossa esitäytetyn veroilmoituksen kohdassa Luovutusvoitot tai paperilomakkeella 9 (Luovutusvoitto tai -tappio) sen vuoden veroilmoituksella, jona kauppa tehtiin. Säilytä ostokuitit ja myyntitositteet.
! Muu kuin koti-irtaimisto: jos vuoden myyntihinnat ovat yhteensä yli 1 000 euroa ja saat myynnistä voittoa, ilmoita myynnit. Jos tavanomaisen koti-irtaimiston myyntivoitto ylittää 5 000 euroa vuodessa, ilmoita nekin.

Satunnainen käytetyn tavaran myynti ei yleensä ole elinkeinotoimintaa. Jos kuitenkin ostat ja myyt tavaraa säännöllisesti ja ansaintatarkoituksessa, saadut myyntivoitot ovat elinkeinotoiminnan tuloa, joka ilmoitetaan eri tavalla.

Usein kysyttyä kullan myynnin verotuksesta

Pitääkö kullan myynnistä maksaa veroa?

Useimmiten ei. Omien, kotona käytettyjen kultakorujen myynti kuuluu tavanomaisen koti-irtaimiston luovutuksiin, joiden voitot ovat verovapaita 5 000 euroon asti vuodessa. Vasta tämän rajan ylittävältä osalta voitto on veronalaista pääomatuloa. Sijoitustarkoituksessa hankittu kulta, kuten kultaharkot, ei kuulu koti-irtaimistoon, joten sen myyntivoitto on veronalaista pääomatuloa.

Miten kullan myyntivoitto lasketaan?

Luovutusvoitto on myyntihinta miinus hankintameno ja myynnistä aiheutuneet kulut. Vaihtoehtoisesti, tai jos alkuperäistä hankintahintaa ei tiedetä, voi käyttää hankintameno-olettamaa: 20 % myyntihinnasta, jos omaisuus on omistettu alle 10 vuotta, ja 40 %, jos vähintään 10 vuotta. Käytetään sitä vaihtoehtoa, joka on suurempi: olettamaa tai todellista hankintamenoa ja kuluja yhteensä. Perintönä saadun omaisuuden omistusaika lasketaan perittävän kuolemasta.

Miten perintönä saadun kullan verotus toimii?

Perintönä tai lahjana saadun kullan hankintamenona käytetään perintö- tai lahjaverotuksessa käytettyä verotusarvoa. Jos myyntihinta on tätä arvoa korkeampi, erotus on luovutusvoittoa. Poikkeus: jos lahjaksi saatu omaisuus myydään ennen kuin vuosi on kulunut lahjoituksesta, hankintamenona käytetään lahjanantajan hankintamenoa. Vaihtoehtoisesti voi käyttää hankintameno-olettamaa.

Onko sijoituskullan myynti verollista?

Kyllä. Sijoitustarkoituksessa hankitut kultaharkot ja muu sijoitusomaisuus eivät ole tavanomaista koti-irtaimistoa, joten niiden myyntivoitto on veronalaista pääomatuloa ensimmäisestä eurosta alkaen (pienten luovutusten 1 000 euron rajaa lukuun ottamatta). Sijoituskullan ostaminen yksityishenkilönä on sen sijaan arvonlisäverotonta, kun kulta täyttää arvonlisäverolain sijoituskullan määritelmän.

Miten kullan myynti ilmoitetaan verottajalle?

Veronalainen luovutusvoitto ilmoitetaan OmaVerossa tai lomakkeella 9 sen vuoden veroilmoituksella, jona kauppa tehtiin. Tavanomaisen koti-irtaimiston verovapaita myyntejä (voitot enintään 5 000 €/vuosi) ei tarvitse ilmoittaa lainkaan.

Lue myös

Kullan myynti → Missä kultaa kannattaa myydä → Sanasto: hankintameno-olettama → Kaikki oppaat →

Lähteet

Tämä sivu on yleisluontoinen opas, ei veroneuvontaa. Verosäännöt voivat muuttua — varmista oma tilanteesi aina vero.fi:stä tai Verohallinnolta. Sivu tarkistettu viimeksi 4.10.2026.

Selvitä ensin, paljonko kultasi on arvoltaan

Vero lasketaan vasta voitosta — ensin kannattaa tietää reilu myyntihinta.

Laske kultasi arvo →