Kultasanasto

Kullan myynnissä ja jalometalleissa vilisee termejä. Tämä sanasto selittää ne selkokielellä — aakkosjärjestyksessä, ilman jargonia.

Hankintameno-olettama: Verotuksen laskentatapa, jossa todellisen ostohinnan sijaan hankintamenona käytetään 20 % myyntihinnasta (omistus alle 10 vuotta) tai 40 % (omistus vähintään 10 vuotta). Hyödyllinen, kun vanhan korun ostohintaa ei tiedetä. Lue lisää verotusoppaasta.
Karaatti (K): Kultapitoisuuden yksikkö, jossa puhdas kulta on 24 karaattia. Esimerkiksi 14K tarkoittaa, että seoksesta 14/24 eli 58,5 % on puhdasta kultaa. Huom: jalokivien painoyksikkö karaatti (ct) on eri asia.
Kullattu (GP, GF, GE, HGE): Esine, jonka pinnassa on vain ohut kultakerros muun metallin päällä. Lyhenteet kuten GP (Gold Plated) ja GF (Gold Filled) kertovat pinnoitteesta. Kullatuilla esineillä ei ole käytännössä romukulta-arvoa. Katso miten tunnistat kullatun esineen.
Nimileima: Valmistajan tai maahantuojan rekisteröity tunnus jalometalliesineessä. Suomessa nimileimat rekisteröi Tukes, ja rekisteri on julkinen. Nimileiman avulla voi selvittää korun valmistajan — katso nimileimat ja vuosileimat.
Pitoisuusleima: Esineeseen lyöty luku, joka kertoo jalometallipitoisuuden tuhannesosina, esimerkiksi 585 (58,5 % kultaa) tai 750 (75 % kultaa). Suomessa pakollinen yli 1 gramman painoisissa kultatuotteissa. Katso leimaopas.
Punakulta (rosekulta): Kultaseos, jossa on tavallista enemmän kuparia, mikä antaa punertavan sävyn. Pitoisuusleima (esim. 585) kertoo kultapitoisuuden — väri ei vaikuta romukulta-arvoon, vain kullan määrä.
Romukulta: Kultaesineet, jotka myydään metalliarvostaan sulatettaviksi: rikkinäiset korut, parittomat korvakorut, kuluneet sormukset ja hammaskulta. Romukullan arvo perustuu vain painoon ja pitoisuuteen, ei esineen kuntoon. Laske romukullan arvo.
Sijoituskulta: Vähintään 995-pitoisuuden kultaharkot ja tietyt viralliset kultakolikot. Sijoituskullan osto on EU:ssa arvonlisäverotonta, mutta myyntivoitto on veronalaista pääomatuloa — toisin kuin tavallisten korujen, katso verotusopas. Huomaa: kultakolikoista maksetaan tyypillisesti sulatusarvoa korkeampi hinta — älä myy kolikoita romukultana.
Spot-hinta: Puhtaan kullan välitön markkinahinta kansainvälisissä pörsseissä. Noteerataan dollareissa troy-unssilta ja muunnetaan euroiksi valuuttakurssilla. Kullanostajien hinnat johdetaan spot-hinnasta — seuraa kullan hintakehitystä.
Tarkastusleima (kruunuleima): Virallinen leima, joka osoittaa esineen jalometallipitoisuuden tarkastetuksi. Suomessa tarkastusleimana on käytetty kruunua.
Tavoitehinta (reilu vähimmäistaso): Kultalaskurin näyttämä hinta, joka vastaa tasoa, jonka luotettavat kullanostajat tyypillisesti vähintään maksavat. Se lasketaan kullan pörssiarvosta vähentämällä tyypilliset sulatus-, jalostus- ja katekulut. Katso miten laskuri laskee arvon.
Troy-unssi (oz t): Jalometallien kansainvälinen painoyksikkö: 1 troy-unssi = 31,1035 grammaa. Kullan maailmanmarkkinahinta noteerataan dollareina troy-unssilta.
Valkokulta: Kultaseos, jossa kulta on seostettu vaaleisiin metalleihin kuten palladiumiin tai hopeaan, ja pinta on usein rodinoitu hopeanhohtoiseksi. Valkokulta on aitoa kultaa: leima 585 tai 750 kertoo pitoisuuden, ja romukulta-arvo on sama kuin keltakullalla.
Vuosileima: Kirjaimesta ja numerosta koostuva leima, joka kertoo esineen valmistusvuoden (esim. A10 = 2026). Suomalainen kirjainsarja alkoi vuonna 1810, ja kirjaimet kiertävät 24 vuoden jaksoissa. Katso vuosileimataulukko.
XRF-mittaus: Röntgenfluoresenssiin perustuva analyysi, jolla jalometallin pitoisuus voidaan mitata tarkasti esinettä vahingoittamatta. Käytössä kullanostajilla ja pantti- sekä jalometalliliikkeissä erityisesti leimattomien esineiden arvioinnissa.

Termit hallussa — entä kultasi arvo?

Syötä paino ja pitoisuus, niin näet reilun tavoitehinnan päivän kurssilla.

Laske kultasi arvo →