Kultasanasto

Kullan myynnissä ja jalometalleissa vilisee termejä. Tämä sanasto selittää ne selkokielellä — aakkosjärjestyksessä, ilman jargonia.

Hankintameno-olettama: Verotuksen laskentatapa, jossa todellisen hankintahinnan sijaan hankintamenona käytetään 20 % myyntihinnasta (omistus alle 10 vuotta) tai 40 % (omistus vähintään 10 vuotta). Käytetään, jos se on suurempi kuin todellinen hankintameno ja kulut yhteensä; hyödyllinen, kun vanhan korun hankintahintaa ei tiedetä. Lue lisää verotusoppaasta.
Karaatti (K): Kultapitoisuuden yksikkö, jossa puhdas kulta on 24 karaattia. Esimerkiksi 14K tarkoittaa, että seoksesta 14/24 eli noin 58,3 % on puhdasta kultaa; Suomessa 14 karaatin korukulta on pitoisuudeltaan 585 (58,5 %). Huom: jalokivien painoyksikkö karaatti (ct) on eri asia.
Kullattu (GP, GF, GE, HGE): Esine, jonka pinnassa on kultakerros muun metallin päällä. GP (Gold Plated), GE (Gold Electroplated) ja HGE (Heavy Gold Electroplated) ovat ohuita pinnoitteita, joilla ei ole käytännössä romukulta-arvoa. GF (Gold Filled) on paksumpi, mekaanisesti liitetty kultaseoskerros (Yhdysvaltain FTC:n määritelmässä vähintään 1/20 metallin painosta), mutta sekään ei ole umpikultaa: kultaa on vain murto-osa painosta, joten arvoa ei voi laskea kultakorun tavoin. Katso miten tunnistat kullatun esineen.
Nimileima: Valmistajan tai maahantuojan rekisteröity tunnus jalometalliesineessä. Suomessa nimileimat rekisteröi Tukes, ja rekisteri on julkinen. Nimileiman avulla voi selvittää korun valmistajan — katso nimileimat ja vuosileimat.
Pitoisuusleima: Esineeseen lyöty luku, joka kertoo jalometallipitoisuuden tuhannesosina, esimerkiksi 585 (58,5 % kultaa) tai 750 (75 % kultaa). Suomessa pakollinen vähintään 1 gramman painoisissa kultatuotteissa. Katso leimaopas.
Punakulta (rosekulta): Kultaseos, jossa on tavallista enemmän kuparia, mikä antaa punertavan sävyn. Pitoisuusleima (esim. 585) kertoo kultapitoisuuden — väri ei vaikuta romukulta-arvoon, vain kullan määrä.
Romukulta: Kultaesineet, jotka myydään metalliarvostaan sulatettaviksi: rikkinäiset korut, parittomat korvakorut, kuluneet sormukset ja hammaskulta. Romukullan arvo perustuu vain painoon ja pitoisuuteen, ei esineen kuntoon. Laske romukullan arvo.
Sijoituskulta: Vähintään 995-pitoisuuden kultaharkot ja tietyt kultakolikot, jotka täyttävät arvonlisäverolain ehdot (mm. vähintään 900 tuhannesosan pitoisuus, lyöty vuoden 1800 jälkeen ja hinta enintään 80 % kullan arvoa korkeampi). Sijoituskullan osto yksityishenkilönä on arvonlisäverotonta, mutta sijoitustarkoituksessa hankitun kullan myyntivoitto on veronalaista pääomatuloa — toisin kuin tavallisten korujen, katso verotusopas. Huomaa: kultakolikoista maksetaan tyypillisesti sulatusarvoa korkeampi hinta — älä myy kolikoita romukultana.
Spot-hinta: Puhtaan kullan välitön markkinahinta kansainvälisissä pörsseissä. Noteerataan dollareissa troy-unssilta ja muunnetaan euroiksi valuuttakurssilla. Kullanostajien hinnat johdetaan spot-hinnasta — seuraa kullan hintakehitystä.
Tarkastusleima (kruunuleima): Virallinen leima, joka osoittaa esineen jalometallipitoisuuden tarkastetuksi. Suomessa tarkastusleimana on käytetty kruunua.
Tavoitehinta (reilu vähimmäistaso): Kultalaskurin näyttämä arvioitu taso, jota kullan myynnissä kannattaa vähintään tavoitella. Se lasketaan kullan pörssiarvosta vähentämällä tyypilliset sulatus-, jalostus- ja katekulut — ei sitova tarjous eikä tae toteutuvasta hinnasta. Katso miten laskuri laskee arvon.
Troy-unssi (oz t): Jalometallien kansainvälinen painoyksikkö: 1 troy-unssi = 31,1035 grammaa. Kullan maailmanmarkkinahinta noteerataan dollareina troy-unssilta.
Valkokulta: Kultaseos, jossa kulta on seostettu vaaleisiin metalleihin kuten palladiumiin tai hopeaan, ja pinta on usein rodinoitu hopeanhohtoiseksi. Valkokulta on aitoa kultaa: leima 585 tai 750 kertoo pitoisuuden, ja romukulta-arvo on sama kuin keltakullalla.
Vuosileima: Kirjaimesta ja numerosta koostuva leima, joka kertoo esineen valmistusvuoden (esim. A10 = 2026). Suomalainen kirjainsarja alkoi vuonna 1810, ja kirjaimet kiertävät 24 vuoden jaksoissa. Katso vuosileimataulukko.
XRF-mittaus: Röntgenfluoresenssiin perustuva analyysi, jolla jalometallin pitoisuus voidaan mitata tarkasti esinettä vahingoittamatta. Käytössä kullanostajilla ja pantti- sekä jalometalliliikkeissä erityisesti leimattomien esineiden arvioinnissa.

Termit käytännössä

Kullan myynti → Missä kultaa kannattaa myydä → Paljonko kultaa eri esineissä on → Kaikki oppaat →

Termit hallussa — entä kultasi arvo?

Syötä paino ja pitoisuus, niin näet reilun tavoitehinnan päivän kurssilla.

Laske kultasi arvo →